Suomalainen Espanjan-asunnon ostaja saattaa yllättyä: Espanjassa uuden talon lämmöneristysvaatimukset voivat olla aivan erilaiset riippuen siitä, rakennetaanko koti Galician sateisiin maisemiin vai Costa del Solin aurinkoon.

Moni suomalainen lähtee Espanjaan ajatuksella, että lämmin ilmasto tarkoittaa automaattisesti kevyemmin rakennettua taloa. Se on osittain totta – mutta Espanjan pohjoisosissa tilanne on toinen.

Galiciassa, Asturiassa, Cantabriassa ja Baskimaan rannikkoalueilla uuden asunnon rakennusfysiikka alkaa monelta osin muistuttaa jo sitä, mihin suomalainen on tottunut. Etelässä taas rakennuksen tärkein tehtävä ei ole pitää lämpöä sisällä talvella, vaan estää asuntoa kuumenemasta kesällä.

Espanjan kiinnostavuus suomalaiselle asunnonostajalle syntyy juuri tästä erosta.

Espanjassa ei ole yhtä ”Espanjan eristysmääräystä”

Espanjan rakennusmääräysten perusta on valtakunnallinen Código Técnico de la Edificación eli CTE. Energiatehokkuutta käsittelee erityisesti DB-HE.

Espanja on kuitenkin jaettu rakennusteknisesti erilaisiin ilmastovyöhykkeisiin. Rakennuksen sijainti, korkeus merenpinnasta ja paikallinen ilmasto vaikuttavat siihen, millaisia vaatimuksia rakennukselle asetetaan.

Käytännössä esimerkiksi:

A Coruña ≠ Barcelona ≠ Valencia ≠ Málaga.

Kaikissa on sama valtakunnallinen rakennusmääräysten perusta, mutta ilmastovyöhyke muuttaa vaatimuksia.

Tämä on suomalaiselle kiinnostava ero, sillä Suomessa rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat valtakunnallisia eikä esimerkiksi Turun ja Rovaniemen välillä ole Espanjan tapaista vastaavaa ilmastovyöhykkeisiin perustuvaa järjestelmää.

Suomen rakentamismääräyksissä ilmasto otetaan toki huomioon energialaskennassa ja rakennuksen suunnittelussa, mutta rakennuksen lämpöhäviön raja-arvot perustuvat valtakunnalliseen sääntelyyn.

Pohjois-Espanja alkaa muistuttaa Suomea

Jos suomalainen etsii Espanjasta asuntoa ja haluaa mahdollisimman lähelle pohjoiseurooppalaista rakennustapaa, katse kannattaa suunnata esimerkiksi Galiciaan, Asturiaan ja Cantabriaan.

Tyypillinen rannikon ilmastovyöhyke on näillä alueilla C1.

CTE:n mukaiset lämpötekniset enimmäisarvot ovat tällöin esimerkiksi:

Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä.

Suomalaiselle luvut ovat mielenkiintoisia. Suomessa uuden rakennuksen ulkoseinän vertailuarvo on 0,17 W/m²K ja yläpohjan 0,09 W/m²K.

Toisin sanoen Suomen määräystaso on pelkän U-arvon perusteella huomattavasti tiukempi.

Tässä on kuitenkin tärkeä varoitus: Espanjan ja Suomen U-arvoja ei voi verrata suoraan pelkästään yhdellä numerolla.

Espanjan järjestelmässä rakennuksen kokonaisenergiatehokkuus, ilmastovyöhyke, aurinkosuojaus, ilmanvaihto ja kesäajan lämpökuorma vaikuttavat kokonaisuuteen.

Suomi on edelleen eristyksen suhteen eri sarjassa

Suomalainen rakentaminen on historiallisesti kehittynyt ennen kaikkea kylmän ilmaston ympärille.

Suomen nykyisten energiatehokkuusvaatimusten mukaisia vertailuarvoja ovat esimerkiksi:

Nämä ovat siis Suomen säädösten vertailuarvoja, eivät väite siitä, että jokainen yksittäinen rakennusosa olisi aina juuri tällä U-arvolla.

Kun näitä verrataan esimerkiksi Galician C1-alueen CTE-rajoihin, ero on huomattava.

Ulkoseinä

Suomi: 0,17
Galicia C1: noin 0,49

Suomalainen vertailuarvo edellyttää siis huomattavasti pienempää lämmönläpäisyä.

Katto

Suomi: 0,09
Galicia C1: noin 0,40

Tässä ero on vielä suurempi.

Suomalainen talo on yksinkertaista fysiikkaa ajatellen rakennettu pitämään lämpö sisällä mahdollisimman tehokkaasti.

Galicialaisen talon pitää tehdä sama asia, mutta ilmasto on huomattavasti leudompi.

Mutta sitten tapahtuu jotain erikoista

Kun siirrytään Espanjan pohjoisosista kohti Välimerta, talvieristyksen vaatimukset muuttuvat.

Esimerkiksi Málaga kuuluu A3-ilmastovyöhykkeeseen.

CTE:n lämpötekniset enimmäisarvot ovat siellä karkeasti:

Vertailu on suomalaiselle silmiä avaava.

Pienempi luku = parempi lämmöneristys.

Málagan määräysten mukainen rakennus voi siis olla lämpötekniseltä eristykseltään aivan eri tasoa kuin Suomessa määräysten mukaan suunniteltu talo.

Ja se on täysin loogista.

Málagan talven ja Suomen talven välillä on valtava ero.

Etelässä ongelma onkin aivan toinen

Costa del Solilla rakennuksen suurin vihollinen ei välttämättä ole kylmyys.

Se on aurinko.

Siksi espanjalaisessa rakentamisessa puhutaan paljon esimerkiksi:

• aurinkosuojauksesta
• lasituksen auringonsäteilystä
• varjostuksista
• rakennuksen lämpökapasiteetista
• jäähdytyksestä
• ilmanvaihdosta
• kesäajan ylikuumenemisesta.

Suomalaiselle tuttu paksu eristekerros ei yksin ratkaise tätä ongelmaa.

Jos Málaga-alueen uusi talo on valtavilla etelään suunnatuilla ikkunoilla, ilman tehokasta aurinkosuojausta, asunto voi muuttua kesällä tehokkaaksi kasvihuoneeksi – vaikka seinässä olisi kohtuullinen määrä eristettä.

Barcelona on näiden kahden maailman välissä

Barcelona kuuluu tyypillisesti C2-ilmastovyöhykkeeseen.

Se on kiinnostava suomalaisen näkökulmasta, koska talven lämpötekninen luokka on edelleen varsin vaativa, mutta kesäajan lämpeneminen on huomattavasti tärkeämpi kysymys kuin Pohjois-Espanjassa.

Tämä näkyy rakennussuunnittelussa.

Hyvä Barcelonan uusi asunto tarvitsee:

hyvän ulkovaipan + aurinkosuojauksen + tehokkaan jäähdytyksen.

Suomalainen voisi ajatella:

hyvä eristys + hyvä lämmitys.

Espanjassa yhtälö on paljon useammin:

hyvä eristys + hyvä aurinkosuoja + hyvä jäähdytys.

Galicia voi olla suomalaiselle yllätys

Jos suomalainen etsii Espanjasta asuntoa nimenomaan ympärivuotiseen asumiseen, Galicia on kiinnostava vaihtoehto myös rakennusteknisestä näkökulmasta.

Galician rannikko on:

• sateinen
• kostea
• talvella viileä
• kesällä huomattavasti leudompi kuin Välimeren rannikko.

Rakennuksen pitää siis kestää kosteutta ja sadetta, mutta myös lämmittää asunto tehokkaasti.

Tässä suomalainen rakennusajattelu toimii yllättävän hyvin.

Galiciassa voi olla järkevää kiinnittää huomiota esimerkiksi:

eristykseen, ikkunoihin, ilmanvaihtoon, lämpöpumppuun, kosteudenhallintaan ja lämpösiltoihin.

Nämä ovat kaikki asioita, joita suomalainen osaa jo valmiiksi kysyä.

Entä Asturia, Cantabria ja Baskimaa?

Pohjois-Espanjan rannikko muodostaa suomalaiselle kiinnostavan vyöhykkeen.

Esimerkiksi Santander, Oviedo ja rannikon Baskimaa ovat ilmastoltaan kaukana Málagan kuumuudesta.

Rakennuksessa tarvitaan oikeasti lämmitystä.

Samalla meri-ilmasto tuo oman haasteensa:

kosteudenhallinta.

Tämä on yksi syy siihen, miksi pohjoisen Espanjan asuntoa ostavan suomalaisen ei kannata tarkastella vain energiatodistuksen kirjainta.

Kaksi saman energialuokan asuntoa voivat tuntua talvella aivan erilaisilta, jos toisessa on:

• parempi ulkovaippa
• paremmat ikkunat
• tehokkaampi lämmitys
• koneellinen ilmanvaihto
• vähemmän lämpösiltoja.

Suomessa laki on paljon ”kylmempi”

Suomalainen rakennusmääräysten lähtökohta on hyvin erilainen.

Suomen rakennuksen pitää selviytyä tilanteista, joissa ulkona voi olla:

−20 °C, −25 °C tai vielä kylmempää.

Espanjan Välimeren rannikon rakennuksen suunnittelun lähtökohta voi olla aivan toinen.

Málagassa rakennuksen ei tarvitse olla samalla tavalla lämpöeristettyä, koska suurin osa vuodesta ei ole lämmityksen kannalta Suomen kaltaista.

Sen sijaan rakennuksen on pystyttävä hallitsemaan:

+35 °C:n helteitä, voimakasta auringonsäteilyä ja jäähdytysenergiankulutusta.

Tämän vuoksi suomalaisen ei kannata tehdä johtopäätöstä:

”Espanjalainen talo on huonommin eristetty.”

Parempi johtopäätös on:

”Espanjalainen talo on suunniteltu eri ilmastoon.”

Mutta asunnonostajalle yksi asia on erityisen tärkeä

Jos suomalainen ostaa Espanjasta uuden asunnon, kannattaa pyytää rakennuttajalta muutakin kuin energiatodistus.

Kysy ainakin:

1. Ulkoseinän U-arvo

U-value / transmitancia térmica

Mitä pienempi, sitä parempi.

2. Katon U-arvo

Erityisen tärkeä ylimmän kerroksen asunnossa.

3. Ikkunoiden U-arvo

Älä katso vain sitä, ovatko ikkunat ”double glazed”.

Pyydä todellinen U-arvo.

4. Aurinkosäteilyn g-arvo

Tämä on Espanjassa erittäin tärkeä tieto.

5. Aurinkosuojaus

Onko:

• markiiseja?
• sälekaihtimia?
• ulkopuolisia säleikköjä?
• parvekkeita?
• kiinteitä varjostuksia?

6. Lämmitys ja jäähdytys

Onko käytössä:

• aerotermia?
• ilmalämpöpumppu?
• lattialämmitys?
• puhallinkonvektorit?

7. Ilmanvaihto

Onko asunto pelkän luonnollisen ilmanvaihdon varassa vai onko siinä koneellinen ilmanvaihto ja mahdollisesti lämmöntalteenotto?

Tämä on suomalaiselle erityisen kiinnostava asia.

Yksi suomalainen harhaluulo kannattaa unohtaa

”Espanjassa ei tarvitse lämmittää.”

Tarvitsee.

Erityisesti Pohjois-Espanjassa talvi voi tuntua suomalaisesta jopa yllättävän kylmältä, koska rakennukset eivät välttämättä ole samalla tavalla optimoituja kylmään kuin suomalaiset talot.

20 °C ulkona ja 16 °C sisällä ei ole mahdoton tilanne huonosti lämmitetyssä rakennuksessa.

Siksi esimerkiksi Galiciassa, Asturiassa ja Cantabriassa lämmitysjärjestelmä on asunnon ostajalle aivan oikea tekninen kysymys, ei ylellisyys.

Suomalaiselle kiinnostavin Espanja saattaa löytyä pohjoisesta

Kun yhdistetään:

• ilmasto
• rakennustekniikka
• kesähelteet
• talven lämmitystarve
• asuntojen hinnat
• luonto
• meri
• suomalaiselle tuttu rakennusfysiikka,

syntyy mielenkiintoinen yhtälö.

Galicia, Asturias, Cantabria ja Baskimaan rannikko tarjoavat ilmaston, jossa suomalainen rakennusajattelu toimii luonnostaan paremmin kuin Costa del Solilla.

Eikä tämä tarkoita, että Espanjan eteläosa olisi rakennusteknisesti huono.

Päinvastoin.

Hyvin suunniteltu Costa del Solin asunto on suunniteltu aivan eri ongelmaan:

miten pidetään ihminen viileänä ilman, että jäähdytyslasku karkaa käsistä.

Pohjoisessa kysymys on lähempänä suomalaista:

miten pidetään asunto kuivana, lämpimänä ja terveellisenä talvella.

Suomalaisen Espanjan-asunnon ostajan muistilista

Jos rakennustekniikka kiinnostaa, kannattaa ennen uuden asunnon ostamista pyytää rakennuttajalta ainakin nämä tiedot:

Lopputulos

Espanjassa ei siis ole yhtä rakennustapaa.

Maan pohjoisosassa uusi talo voi olla jo varsin lähellä pohjoiseurooppalaista rakennusajattelua.

Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän painopiste siirtyy lämmöneristyksestä auringon torjuntaan, jäähdytykseen ja kesäajan lämpökuorman hallintaan.

Ja juuri tästä syystä suomalaisen kannattaa Espanjan-asuntoa ostaessaan katsoa muutakin kuin hintaa, neliöitä ja merinäköalaa.

Hyvä espanjalainen talo ei ole välttämättä se, jossa on eniten eristettä. Se on se, joka on rakennettu oikein juuri sen alueen ilmastoon.