Espanjan asuntomarkkinoilla asuntopula nostaa nyt hintoja merkittävästi, ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä hinnat nousivat 12,3% – yli kaksinkertaisesti verrattuna euroalueen keskiarvoon. On kiistaa siitä, onko kyseessä hinnanvaihtelujen aiheuttama kupla vai todellinen asuntokupla.
Monet asiantuntijat pitävät hintatasoa selvästi perustasoa korkeampana, sillä hinnat ovat kasvaneet reilusti tuloihin, korkoihin ja muihin perusmuuttujiin nähden. Yhtenä syynä pidetään ostajien odotuksia nopeasta arvonnoususta. Lisäksi käteiskauppojen vähentyminen ja asuntojen muut kuin vuokrauksen kasvaneet kustannukset viittaavat siihen, että hinnat eivät ole enää balanssissa ja korjausliike on väistämätön.
Vuokramarkkina, etenkin suurissa kaupungeissa, koetaan epäonnistuneen politiikan vuoksi lähes kuihtuneeksi, ja asunnonhankkijoita ajetaan ostamaan asuntoja. Pankkien myöntämien luottojen helpottuminen on lisännyt kysyntää tilanteessa, jossa tarjonta ei kasva.
Espanjan keskuspankin mukaan asuntojen hinnat olivat vuoden 2024 lopussa pitkän aikavälin tasapainotason yläpuolella 1,1%–8,5%. Tämä on kuitenkin kaukana vuoden 2007 ennen talouskriisiä nähdyistä yliarvostuksista (15–45%).
Osa asiantuntijoista painottaa, että nykytilanteessa hintojen nousu johtuu ensisijaisesti kovasta kysynnästä eikä spekulaatiosta, eikä markkinoilla ole luottokuplan piirteitä: pankit ovat paljon varovaisempia ja lainojen määrä suhteessa talouteen on huomattavasti pienempi kuin ennen 2008 kriisiä.
Merkittävä epäkohta on asuntojen hintojen ja palkkojen epäbalanssi. Monien mielestä korjaus tapahtuu, kun hinnat saavuttavat kipukynnyksen: pankit eivät myönnä enää lisää lainaa, eivätkä ostajat kykene maksamaan enemmän. Joidenkin mielestä raja on jo saavutettu, mikä voi johtaa maksuhäiriöiden kasvuun tai hintojen tasaantumiseen. Silti useimpien mukaan tilanne ei johda 2007 kaltaisiin katastrofaalisiin seurauksiin, koska käteiskauppoja on enemmän ja velkavipu on matala.